Taskukello tuo muistoja mukanaan

Menneinä aikoina taskukellot olivat sitä mitä vaihdettiin. Nyt niiden keräilijät ovat harvassa ja kun keräilijöitä ei ole, markkina-arvo tippuu. Papan vanhalla taskukellolla ei valitettavasti ole juuri rahallista arvoa. Taskukellon pitää olla todella spesiaali, jotta sen arvo nousee.

On kuitenkin muutakin arvoa kuin rahallinen markkina-arvo. Kun mummu kaivoi tyttärentyttärelleen papan vanhan Leijonan, niin sen kädessä pitäminen tuntui nostalgiselta ja kellosta haluttiin tietää hieman enemmän.

Papan kello

Kyseessä on hopeakuorinen Leijona 40-luvulta, kuiva koneistoltaan, mutta ehjä ja käyttökuntoon huollettavissa, myös kuoret saadaan taas hopeisena hehkumaan. Taskukellon kunnostus on silloin paikallaan, jos kelloa aikoo käyttää. Tässä tapauksessa kello haluttiin pitää toistaiseksi vain muistona, mutta haluttiin huoltaa kuitenkin, jotta kello säilyisi seuraavatkin 80 vuotta.

Taskukellon ystäviä ja käyttäjiä ilmaantunut hieman enemmän kuin aikaisemmin – ehkäpä, kun on jo riittävän monta rannekelloa, niin joukkoon mahtuu aina yksi taskukello. Käyttökuntoon huollettu taskukello on hyvä lahjaidea monessa elämäntilanteessa; yksi kaveriporukka lahjoittaa aina taskukellon tohtoriksi väitelleelle kaveriporukan jäsenelle ja toinen haluaa muistaa taskukellolla kelloihin hurahtanutta ystäväänsä.

Terveisiä Sveitsistä, siellä kellokulttuuri on monimuotoinen. Kuva: kelloseppä Ville Roinen

Julkaissut tarjuska

Koruharakka, kello- ja korukauppias, hurahtanut vintageen ja tarinoihin aarteiden takaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: