Hyppäys 1800-luvun tunnelmiin

Kuvittele itsesi keskelle vanhaa Turkua, jonka kaduilla käyskenteli myös mestari Elias Ekblom, arvostettu porvarismies, joka korjasi ja valmisti työhuoneellaan seinäkelloja ja taskukelloja. Ekblom oli lähtöisin Ahvenanmaalta ja tuli Turkuun ensin kisälliksi oppimaan kellosepäksi ja sitten lopulta kouliintui arvostetuksi kelloseppämestariksi. Vielä tuohon aikaan kellosepän ammatti oli erittäin arvostettu, kellosepät kuuluivat vähän parempaan porvaristoon ja heitä pidettiin sivistyneistöön kuuluvina.

Tämä kello on valmistettu Ekblomin kodin työhuoneella, joka sijaitsi lähellä nykyistä Aboa Vetusta. Tätä kelloa on päästy ihmettelemään ja ihastelemaan aina 1800-luvun puolesta välistä. Katsohan kellotaulua ja ihmettele jo sen aikaista kellonrakentamisen taitoa: kellossa on sekunttiosoitin, minuuttiosoitin ja tuntiosoitin sekä lisäksi kuukaudenpäiväosoitin. Ja kuten valtaosa tämänkin päivän kelloista, niin kyllä se kuukaudenpäivä pitää joka toinen kuukausi manuaalisesti siirtää kohdalleen, tässä se tapahtuu viisaria siirtämällä.

Kello on täynnä erikoisuuksia ja poikkeuksellisen sen tekee kellon heilurin veitsiripustuskiinnitys. Kello on tarkkaan dokumentoitu sen jokaisessa peruskorjausvaiheessaan. Jokainen korjaava kelloseppä laittaa aina merkkinsä koneistoon, joten tästäkin kellosta tiedetään, että 1900-luvun puolella sitä on huollettu useamman sepän toimesta alkaen 1906 ja lähivuosikymmenten historiassa 80- ja 90-luvuilla sen huolsi turkulainen kelloseppä Lars-Erik Forsmann ja sitten tämän vuosituhannen puolella turkulainen kelloseppä P.J Viljanen sekä 2010- ja 2020-luvuilla.

Sanovat, että korjaustyö on haastavampaa kuin valmistaminen – ja onhan se aikaaviepää, kun samalla korjataan kulumia ja ajan synnyttämiä vikoja.

Myös Elias Ekblom oli oman valmistuksen lisäksi korjaava seppä. Ekblom korjasi vuosina 1838-39 kreivi Magnus Armfeltin pyynnöstä silloin noin kaksi vuosisataa vanhan taidokkaasti rakennetun kellon, joka osoitti tuntien ja minuuttien ohella auringon nousut ja laskut, päivämäärän ja nimipäivät, kuun vaiheet, viikonpäivät ja eri vuosien sunnuntaikirjaimet. Kyseisen kellon tekijä oli 1640 augsburgilainen Benedict Miller ja kello on nykyisin Helsingissä.

Näin ne sepät tekevät taikojaan vuosisadoista toisiin. Tässä Ekblomin kello perushuollossaan 2020 kokoonpanovaiheessaan, voit hyvin kuvitella tämän päivän sepän tilalle Elias Ekblomin, joka sen ensi kertaa kokosi 1800-luvulla.

Nyt on varmaan syytä esitellä mistä kellosta tarkemmin puhutaankaan! Kyseessä on myöhäisempiretyylinen nasta-ankkurikäyntinen kaappikello, joka sijaitsi ensin Akatemian talossa Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin istuntosalissa ja nyt viimeiset 10 vuotta Turun Arkkipiispantalossa, kelloa isännöi talossa jo toinen arkkipiispa. Arkkipiispantalo on valmistunut 1890 ja se todellakin sopii Ekblomin kellon asuinsijaksi, tai voi asiaa ajatella myös päinvastoin.

Kun tämä arkkipiispantalo rakennettiin, niin Elias ei ollut enää ollut Turussa useampaan vuosikymmeneen. Arvostusta nauttiva mies ehti Turun aikoinaan viehättää asiakkaiden lisäksi myös muuta herrasväkeä ja tehdä muutakin kuin kelloja, sillä tarina kertoo, että kellojen parissa viihtyvä mestari nimitettiin vuonna 1845 ”porvarillisen tanssikerhon” johtajaksi. Ensimmäisen vaimonsa kuoltua hän kuitenkin otti lapset mukaansa ja palasi takaisin Ahvenanmaalle ja teki toisen uransa siellä tupakkatehtailijana.

Tämä kaunis kello jäi kuitenkin hänen jälkeensä Turkuun. Kaapin koko korkeus on 275 cm, joten se vaatii juuri tämän arkkipiispan salin päästäkseen oikeuksiinsa. Kymmenen vuoden päästä se kaipaa taas perushuoltonsa, toivottavasti tekijöitä löytyy edelleen.

Julkaissut tarjuska

Naisihminen ja koruharakka, kello- ja korukauppias, hurahtanut vintageen ja tarinoihin aarteiden takaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: