Tutkimusmatka alkaa korusta

Sain kiehtovan korun käsiini, korusta en saadessani tiennyt muuta kuin, että se on ”jotain Lapin koruja”. Mutta aina kun minä saan korun käsiini, niin tutkimusmatka alkaa heti. Leimat kertovat jo osviittaa mistä ja mitä lähdetään etsimään. Tässä leimat kertovat lyhyesti näin: Kautokeino, F. Juhls, käsityö ja 8309.

Onneksi on google ja kerättyä tietoa arvokoruista on aina löydettävissä. Tässä tapauksessa löysin heti valmistajan, norjalaisen Juhls Silver Galleryn, joka toimii ja on toiminut yli 60 vuotta Kautokeinossa. Yrityksen tarinakin on kiehtova, Kello ja Kulta -lehti kirjoitti yrityksen historiasta viime vuoden elokuussa artikkelin kuinka nuoret luontoa rakastavat taiteiljat tanskalainen Frank ja saksalainen Regine asettuivat Kautokeinoon asumaan luonnon keskelle ja kun saamelaiset pyysivät heitä korjaamaan korujaan, niin he tarttuivat haasteeseen ja rupesivat tekemään kultasepäntöitä. Pariskunta aloitti vaatimattomasti, mutta tänä päivänä Kautokeinossa on heidän luomansa yritys ja näyttävä hopeagalleria, jossa käy 60.000 turistia vuodessa.

Kotimaisen korun ystävänä halusin selvittää yhteyttä meidän Lappiin ja Suomen saamelaisiin. Ja avautuikin itselleni aivan uusi maailma. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, joka asuu perinteisillä asuma-alueillaan Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Alkuperäiskansa, eniten saamelaisia on juuri Norjassa, josta tutkimusmatka alkoikin.

Keskityn kuitenkin korun tarinaan, vaikka saamelaisissa ja saamen kulttuurissa on valtavasti tutkimista ja mielenkiintoista sellaista. Koru liittyy pukeutumiseen ja koristautumiskulttuurin, joista sitten hopeakorut, kuten sormukset ja riskut eli rintakorut kuuluvat saamelaiseen pukeutumiskulttuuriin. Hopeakorujen runsasta käyttöä perustellaan perinteellä, jonka mukaan saamenpukua ja hopeakoruja vaihdettiin joka juhlaan. Aikoinaan saamelaiset vaihtelivat keskenään poronlihaa, kenkiä ja muita materiaaleja hopeisiin ja sitä kautta hopeasta on tullut tärkeä osa saamelaisten pukeutumista.

Saamenpukuloisto on upeaa, kyse ei kuitenkaan ole kansallispuvusta vaan kansanpuvusta, jota ei saa käyttää kuka hyvänsä, vaan käyttäjän tulee olla saamelainen tai saamelaisen kanssa naimisiin mennyt henkilö. Hopeakoruja on käytössä perinteisen pukujen kanssa niin miehillä kuin naisillakin, etupäässä riskuja ja hopeanappeja.

Ajattelin ensin varovasti, että sopiiko sitten saamekorujakaan muiden käyttää, mutta kyllä Saamekulttuurin korut kiehtovat muitakin, mm. Juhlsien perustamassa Silver Galleryssä on 10 kultaseppää tekemässä saamekulttuurin koruja ja myös omaa taiteellista tuotantoa. Kun etsitään hinnallista arvoa, niin sitäkin löytyy merkittävästi, mm. Bukowskin huutokaupassa tämän minun riskuni edeltäjä nro 8305 oli kesällä huutokaupassa 250€ pohjahinnalla.

Eikö ole merkillistä kuinka paljon koru kertoo tarinaa? Ja miten mielenkiintoisiin sfääreihin sitä pääseekään.

Tämä koru sai minut etsimään tietoa monesta kanavasta ja mm. näihin lähteisiini kannattaa teidänkin tutustua mikäli aihe kiinnostaa laajemmaltikin: Kello ja Kulta -lehti elokuu 2019, samediggi.fi, rohkeastikansallispuvussa.fi, ja Ylen uutisarkistot.

Julkaissut tarjuska

Koruharakka, kello- ja korukauppias, hurahtanut vintageen ja tarinoihin aarteiden takaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: