Girard-Perreqaux, kellojen aatelia

Kuvittelehan itsesi 1800-luvulle Eurooppaan, jossa silloin kaikki kuhisivat, että Sveitsin kellolaaksosta Girard-Perreqauxin kellotehtaalla on tehty kuningatar Viktorialle kello, vaativalle kuningattarelle jotain uutta ja upeaa. Silloin maineikkaat jutut kulkivat kirjaimellisesti suusta suuhun ja kantautuivat myös muidenkin hovien korviin ja merkistä tuli kuuluisa kaikissa Euroopan kuningashuoneissa.

Edelleen tänä päivänä Girard-Perreqaux on yksi arvostetuistetuimmista kellomerkeistä. Mikä siitä tekee luksusta on tietenkin heidän mittavat tuotekehitysinnovaationsa ja ennenkaikkea se, että Girard-Perreqauxit tehtään alusta loppuun omalla tehtaalla omin laaduikkain koneistoin – se tarkoittaa tunteja ja tunteja kellosepäntöitä, tarkistuskertoja ja tuotekehitystä.

Tämä Girard-Perreqauxin manuaalivetoinen krono on kerännyt katseita Turun kaduilla 50-luvun lopulla, kello on valmisettu vuonna -58.

Miksi Girard-Perreqaux ei ole kaikkien huulilla samoin kuin vaikkapa Rolex tai Omega? Sveisistä tulee maailman parhaat kellot ja kaikilla luksuskelloilla on mittava historia ja vahva ammattitaito, Girard-Perreqaux ei ole koskaan tavoitellut massamarkkinoita, vaan se on halunnut ja haluaa palvella tarjoamalla yksilöllistä ja ainutlaatuista kelloa asiakkailleen.

Kellon on kunnostettu alkuperäisin osin ja kuoreen on jätetty aikojen saatossa syntyneitä käytön jälkiä, samoin taulu on saanut pikantisti patinaa.

Moni kelloja tuntematon ei ole koskaan merkistä kuullutkaan, mutta harjaantuneimmat kelloharrastajat ja -keräilijät arvostavat Girard- Perreqauxia korkealle. Ja miksi eivät arvostaisi, kellotehtaan historia on yli 230 vuotta vanha, edelleenkin Perreqauxit ovat luksuskelloja, jotka tehdään täysin itse omalla tehtaalla Sveitsissä, juuri siellä missä se on aikaan aloittanutkin. Vanhoillista, pysyvää, luotettavaa ja kiinnostavaa kellokulttuuria.

Vetokello ajanotolla, hitusen kasvoissaan kauneuspilkkuja.

Tämä kello on tuotu mukana ulkomaanmatkalta 50-luvun lopulla Suomeen, käyttöaikansa jälkeen se on asustanut laatikossa noin 40 vuotta, mutta nyt se on saatu perushuollolla käyttökuntoon ja on valmiina uudelleen käytettäväksi.

Monillehan isoisien kelloille kävi juuri niin, että ne jäivät laatikon pohjalle quartzien tullessa. Olisiko ironista sanoa, että se oli juuri Girard-Perrequax, joka toi markkinoille maailman ensimmäisen quartz-kellon vuonna 1970 ja vuonna 1971 se toi markkinoille 32768Hz värähtelevän koneiston systeemin, jota quartz-kellot käyttävät tänäkin päivänä.

Julkaissut tarjuska

Koruharakka, kello- ja korukauppias, hurahtanut vintageen ja tarinoihin aarteiden takaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: